07 huhtikuuta 2010

Remes (matalalla mainosmiesäänellä)



Sairastellessa katselin kirjahyllyämme ja huomasin, että siellähän on paljonkin lukemattomia kirjoja (paitsi ei enää, kun vein pari metriä kirjoja divariin). Kuten vaikka miehen ilkkaremeksiä sun muita dekkareita.

Lukaisin männä viikolla parin päivän sisällä kolme ilkkaremestä: Hiroshiman portti 2004, Ikiyö 2003, sekä Nimessä ja veressä, 2005, kaikki WSOY. Lukutahti kertoo jo jotain: kirjat olivat jännittäviä ja toisaalta ne eivät vaatineet kovin suurta miettimistä, niin että kuumeinenkin jaksoi.

En ole ennen lukenut yhtikäs mitään ilkkaremestä. Sen verran tiesin, että Remes on suosittu ja ilahduttaa kirjakauppiaita joulun aikaan.

Jaa-a. Viihdyttäviä juu, mutta hahmot tuntuivat liian lituskaisille ja välillä paasaus toki tärkeistä aiheista (ydinvoima esimerkiksi) alkoi ärsyttää. Juonet ovat hyvin rakennettuja ja aiheisiin varmaankin perehdytty huolella. En osaa sanoa kun en itse ymmärrä fysiikkaa ollenkaan, mutta hyvin pätevälle kaikki tiedeosuus kuulosti. 

Hahmot ovat kuivuuden huippuja. Etenkin usein esiintyvä sankari Antti Korpi on sellainen suomalaisen virkamiehen ja actionhahmon risteytys, että en tiedä pitäisikö hymyillä vai ei. Minua ihmetytti sekin, että naispoliisi mussuttaa koko ajan suklaata tai muuta herkkua, kun taas miespoliisi seikkailee räjäytyksestä toiseen ilman että ruoasta olisi pahemmin puhetta.

Kirjoissa seikkailee myös 14-vuotias Aaro Korpi, aiemmin mainitun sankarin pikkuvanha poika. Minusta on vähän surullista, ettei tällä hahmolla tunnu olevan kuin yksi kaveri, joka on 18-vuotias. Todella uskottavaa. Jokainen joka on ollut 14- tai 18-vuotias, tietää millainen valtava henkinen kuilu siinä iässä on. 

Pidän trillereistä ainakin elokuvan muodossa. Näistä ilkkaremeksistä tuli mieleen elokuva, jonka on nähnyt jo monta kertaa, mutta ikinä ei muista elokuvan nimeä. Lopputuomiona: viihdyttäviä, laadukkaita kertakäyttökirjoja. Plussaa on se, että Remes kirjoittaa seikkailuja myös nuorille.

4 kommenttia:

  1. Eräs ystäväni fanittaa Remestä ihan hulluna. Itse taas en ole koskaan saanut aikaiseksi lukea ilkkaremeksiä, vaikka pariin otteeseen olen niitä jopa lainannut tältä ystävältäni. Mikälie siihen sitten syynä. :)

    VastaaPoista
  2. Jos lainaat taas niin kannattaa toki lukea jonkin matkaa, kyllä nuo ovat ihan ok ajankulua :)

    VastaaPoista
  3. Mutta ei kannata lukea (minusta) useampaa peräkkäin, samankaltaisuudet erottuvat liian helposti.

    VastaaPoista
  4. Totta, oli virhe lukea noita putkeen.

    VastaaPoista

Pssst, tuli mieleen...