MI-NÄ O-SAAN JO LU-KE-A

Jenni listasi lapsuutensa tärkeimpiä kirjoja. Olen miettinyt tätä aihetta pitkään. Hirveän vaikeaa listata tärkeimpiä.

Aku Ankka. Lehti, taskarit, jättikirjat, kaikki. Varhaisimpia lukumuistojani on, kun istuin isän sylissä ja kuuntelin Ankkalinnan viimeisimpiä käänteitä. Opin lukemaan Akun ja isän avulla.

Mörrimöykyn suvi (kirja ja levy, tai c-kasetti se varmaan oli). Marjatta Pokelan laulut soivat vieläkin joskus päässä: ja kirjassa oli ihania kuvia. Esimerkiksi Myyry ja Miiru -laulu oli rautaa. Testasin juuri, koko levy löytyy jopa Spotifystä!

Sinä olet Myyry ja minä olen pikkuinen Miiru.
Yhdessä ollaan Myyry sekä Miiru.
Humppatirallallaa humppatiralla
meillä on aina hössötys ja kiiru.

Sinulla on kärsä ja minulla on karvakuono.
Yhdessä meillä on kärsä sekä kuono.
Humppatirallallaa humppatiralla
järkiparka on jotensakin huono.

Paperista tollo ja roskista möykkäräpallo.
Yhdessä meillä on tollo sekä pallo.
Humppatirallallaa humppatiralla
kummallakin meill' on kankea kallo.

Sinulla on luola ja minulla on semmoinen loukko.
Yhdessä meillä on luola sekä loukko.
Humppatirallallaa humppatiralla
loukossa viihtyy joutavien joukko.

Sinä olet tuhma ja minä olen laiska ja tyhmä.
Yhdessä ollaan tuhma ja laiska ja tyhmä.
Humppatirallallaa humppatiralla
yhdessä ollaan vähemmistöryhmä.
Humppatirallallaa humppatiralla
onneksi ollaan vähemmistöryhmä! 

Kaislaluodon Pitkäsiipi. Tämä Ritva Toivolan sodasta kertova kirja itketti.


Hiekkalan lasten ilonpäivät. Vuokko Niskanen kertoi karjalaisista evakkolapsista. Luin tämän äskettäin ja tekee mieli lukea kaikki ne muutkin kirjat.


Tuhannen ja yhden yön tarinat. Kirjaston kirjassa oli tosi hienoja kuvia.


Maameren tarinat. Tästä alkoi pitkä fantasiakierre (paitsi että en vieläkään ole koskaan jaksanut lukea Tarua sormusten herrasta loppuun).


Uppo-Nalle. Voi vessanovenkahva! Ja Elina Karjalaisen Teemu, karvainen kaveri...



Mutta sitten tuli luettua kaikki mitä käsiinsä sai, kuten Enid Blytonin viisikot, sosit ja salaisuudet, neitietsivät, 3 etsivää, Marvi ja Merja Jalon heppakirjat, Anni Polvan tiinat, Merri Vikin Lotat, David Eddingsin fantasiat, Astrid Lindgrenin eemelit, lotat ja kaikki...Noidan, vakoojan, salapoliisin ja sudenpennun käsikirjat olivat pop...ja sitten oli se Vihreä varis -sarja, jota kanssa luettiin. Ja sarjakuvat, vaikkapa luckyluket, asterixit, niilopieliset, marsupilamit, muumit, ja tietenkin ne akut...

Miten tässä tulee sellainen olo, että olen lukenut elämäni parhaimmat kirjat alle 13-vuotiaana.