05 kesäkuuta 2010

Naapurin roskat


Ehjät, hieman kuluneet astiat lojuivat taloyhtiön roskiksessa. Viisi tuollaista mitä lie lautasta ja yksi ihan soma Rörstrand, pari kuppia. Ukon kanssa ongimme ne pois ja yritimme vilkuilla, onko kukaan naapureista näkemässä.

Ovathan ne kuluneita, eivät ihan makuuni, mutta ne ovat täysin ehjiä! Jos en laita lautasia kukkien aluslautasiksi tai keksi jotain muuta, kiikutan ne lähimmälle kirppikselle, joka on ehkä noin kilometrin päässä.

Taloyhtiön roskiksesta olemme ottaneet joskus paketillisen uusia keraamisia kiuaskiviä. Makuuhuoneessamme on naapurin vanha keittiön parketti, joka olisi kai sekin joutunut muuten roskiin. Sepä vasta olisikin ollut jotain, kantaa parketit sekajätteistä.

Marketin jätepisteen lasinkeräysastiaan meinasin kerran tippua kokonaan, kun otin sieltä tällaisia talteen kupposia, myös sinisiä. Ne ovat hyviä vesivärikuppeja.


En ole mikään periaatteellinen dyykkaaja, mutta pidän silmäni auki. Ja toki tarkistan kaikki jätelavat, koska siellä voi joskus olla jotain muutakin kuin romua ja rottia. Kerran ukkokultani bongasi minulle jätelavalta Jopon. Se ikävä kyllä varastettiin heti, kun olin kunnostanut sen.


Mitä sinä olet löytänyt roskiksesta, jätelavalta tai muuten vain ilmaiseksi? 



5 kommenttia:

  1. Jaa että olet oikea kierrätyskuningatar! Vanhat astiat on kivoja ja kauniita, todellakin kukkaruukun alusina kukalliset vanhat tassit on nättejä. Sitäpaitsi niistä voi tehdä (rikkomalla) mosaiikkitöitä. Ihan ihmeellistä että joku heittää roskiin.
    Itse olen dyykannut valtavan, korkean ja tukevan rottinkikorin, joka oli möhnäinen mutta pesemällä ja vaalean siniseksi maalaamalla siitä tuli kiva pyykkikori.

    VastaaPoista
  2. Perheemme klassinen esimerkki on kirjoituspöytä jonka joku (olisiko ollut mummo) kaiveli roskalavalta joskus 80-luvun alkupuolella. Se palveli ensin siskolla (joka meinasi vahingossa polttaa sen tuikulla), sitten minulla ensin kotona ja sitten opiskelijakämpässä. Ehkä viitisen vuotta sitten ostimme sitten nykyisen (muuten antiikkia, eli käytetty tämäkin) pöytämme. Pakotin miehen vielä irrottamaan pöytälevyn huojuvasta ja natisevasta rungosta minulle askartelu- ym. alustaksi. Mutta jonkun muuton aikana annoin periksi ja kannoin levyn roskakatokseen jollakin epätoivon hetkellä. Arvaa harmittaako?!? Mutta voin lohduttautua sillä, että pitkästi yli 20 vuotta senkin pöydän elinikää jatkettiin...

    VastaaPoista
  3. Hienoja löytöjä. Ja hassuja naapureita, kun heittävät kaikkea tuollaista pois!

    Heh, juuri kirjoitin omaan blogiini, että minulla on vanha, salaatinviljelyyn varsin kelvollinen puulaatikko, jonka löysin edellisen asuntoni roskiksesta. Löysin samasta paikasta myös vanhan matkalaukun, joka oli hieno, kunnes huomasin, että se on homeessa eikä lukko aukea. Pidin sitä kuitenkin itselläni, kunnes muutin pois, silloin vein sen itse samaiseen roskikseen. Ehkä joku muu löysi sen?

    Meillä on nyt ikioma roskis, joten tavoitteena on, ettei sieltä dyykata. Joskus tulee tietty heti ikävä jotain pois viskattua, mutta pysyn tiukkana. :)

    VastaaPoista
  4. Kyllä joskus tekee uskomattomia löytöjä.. ja ei oikein osaa ajatella muuta kuin, että kuinka joku on voinut heittää tämän tänne roskikseen? Tämähän on ihan ehjä!

    Mieheni kurkkii nuita roskalavoja hieman ahkerammin. Kerran löydetty ihan toimiva televisio. Luistimeni ovat roskiksesta. Teroituksen jälkeen ihan siistit ja hyvät :) Kaikkea sitä.

    VastaaPoista
  5. Wau, hyviä löytöjä. Ihmiset heittää vaikka mitä roskiin. Minäkin olen pelastanut vaikka mitä. Yhden maton nyt ainakin, pari korua ja kellon.
    Lehtiroskisesta mys otan lehtiä jos joku on laitanut roskiin. Päälimäset otan en ihan ala tonkimaan =D

    VastaaPoista

Pssst, tuli mieleen...