Röykkiö

Korut ovat aina miten sattuu kiinalipaston päällä.

Marraskuu, november

Oh Brother

Ja vielä kerran Rebekkaa. Ihan uusi video.

Oh Brother -video.

Migreeni

Elämäni rajuin migreenikohtaus iski kuluneella viikolla. Vielä parin päivän kuluttuakin on jotenkin hölmö olo ja ajatus laahaa jossain tuolla parin metrin päässä.

Norjalaisen, Ruotsissa asuvan Rebekka Karijordin uusi levy We Become Ourselves on aika kiva.

Video Paperboy tuossa ylhäällä on tosin edelliseltä, vuonna 2009 ilmestyneeltä The Noble Art of Letting Go -albumilta.

Korusia

Mikkeliläisen Pauliina Rundbergin (klikkaa nimeä) emalikorut ovat ihania. Kokoa-riipukset ovat houkutelleet pitkän aikaa, ja haa, jokin aika minä vaan menin ja hankin valkoista ja vihreää. Siihen loppui haikailu. Lempikoruja tällä hetkellä, ehdottomasti!

Suklaa on syysillan ilo

Jäin koukkuun Pirkan puolukkasuklaa-kekseihin, ovat turhan hyviä. Kun avaa pussin, niin ilmassa häivähtää kiva puolukan tuoksu, ja muutaman kun natustaa, niin suussa tuntuu mukavan happamalta. Mmmmh.

Hunajaa korville

Maailmassa on niin paljon hyvää musiikkia! Ja sitä tulee koko ajan lisää! Oi onnea!

Rebekka Karijordin uusi We Become Ourselves -levy julkaistaan laulajan nettisivun mukaan 12.9. Skandinaviassa. Aivan valtavan upeaa musiikkia. Hieman tulee Florence + the Machine mieleen. Lukemani mukaan Florence sammuttaa koneensa hetkeksi, joten onkin hyvä saada muuta kuunneltavaa tilalle.

Tänään kuuntelin puolikorvalla Pet Shop Boysin ja the XX:n uusia levyjä. Internet on mullistanut musiikinkuuntelun. Lapsena sitä piti odottaa radion iltapäiväohjelmia tai sunnuntain listaohjelmaa, että sai C-kasetille nauhoitettua uusimmat hitit, ja eikös juontaja puhunut päälle tai jotain muuta yhtä dramaattista tapahtunut...

1970-luvun rokkihenkeen veivaava ruotsalainen Graveyard julkaisee uuden kiekon lokakuussa.

Rakas lempibändini Mokoma (suomenkielistä öykkämöykkää) ennakkomyy pian ilmestyvää 180 astetta -uutukaista. Amorphiksesta olen mielestäni lukenut uutisen, että studioon olisivat menossa, ja Kvelertak (norjalaista öykkämöykkää) levyttää parhaillaan toista albumiaan. Oi onnea!

Erään makaronilaatikon tarina

Otetaan pötkö (500 g) ylämaankarjan jauhelihaa. Hyvätuuli Highland on kolmen tilan kimppa Jäppilässä, Pieksämäellä. Mielenkiintoista, että he laajentavat omaa toimintamalliaan franchising-periaatteella. Hyväntuulista lihaa kaiken tän lihantuotannon ongelmien keskelle!

Mietitään hetki, että niin, näitä astioita ei sitten enää valmisteta Heinävedellä, joten toivottavasti uunivuoka kestää myös meikäläisen kanssa elämisen.

Ripotellaan suolaa ja mausteita silleen sopivasti sekaan.

Oikaistaan hieman maussa ja rasvassa. Vapautetaan kananmuna kuorestaan.

Ai niin, juustoraaste unohtui. Kyllä se silti ihan syötävää oli. Unohdin mainita sipulin ja valkosipulin.

Ruokajuomasuosituksena Jacob's Creekiä vuodelta...eipäs, vaan äipän kotipolttoista, mustaviinimarjamehua!

Viimeinen valopää

Hankasalmelaistaiteilijan Lissu Korkan ukkopysti saa päähänsä milloin mitäkin. Nyt sanoi hehkulamppu poksista. Hehkulamppujen myynti muuten loppuu, kunhan kauppojen varastot ovat huvenneet. Oletteko hamstranneet? Kaikki kunnia energiansäästämiselle ja koko ajan paranevalle valaisintekniikalle, mutta hehkulampuissa on kaunis valo (ja ne syttyvät heti).

Missä kävin kesällä

No, Tanskanmaalla kävin.

Olin yötä Omenahotellissa, joka oli Köpiksen rautatieaseman vieressä. Huone sattui olemaan hulvattoman kokoinen kulmahuoneisto, jossa oli ikkunat kolmeen suuntaan. Kesäkuussa oli kylmää ja sateista.

Tivolissa oli päiväaikaan kiinnostavinta kukkapenkit. Iltasella ei tullut pistäydyttyä.

Tämä kuva ei ole mitään turistikuvauksen parhaimmistoa, mutta Kööpenhamina on kyllä kaunis ja rento kaupunki. Polkupyörällä oli helppoa ja nopeaa hilpaista pitkin pitäjää.

Maalla oli mukavaa ja aakeita, laakeita peltoja. Maatalousmaa hyvin vahvasti, tuo Tanska.

Legolandian pienoismaailmat löivät ällikällä. Tässä Köpiksen Nyhavn muovipalikkaversiona. Siis siitä rannasta, josta tuo aiempi kuva on otettu. Vedenpinta on muuten vähitellen noussut niin, että koko komeus uhkaa sortua. Kannattaa käydä siis äkkiä Nyhavnissa.

Storebaeltsbroenin ylitystä eli E20-tiellä körötellään.

Lego-kaupassa sai askarrella ukkelit ja akkelit oman maun mukaan. Köpiksen Lego-kaupassa tämä ilo oli muuten edullisempaa kuin Billundin Legolandiassa. Lapsiperheiden kannattaa säästää hyvissä ajoin Billundin matkaa varten. Tanska on kallis maa, mutta ah, niin kiva, rento ja tyylikäs.

Mitä kuuntelin kesällä

Enimmäkseen the Black Keys soi. En päässyt bluespoikien keikalle Flow-festareille, mutta Björkin keikalle pääsin, ja se oli huikea elämys!

Neljä Ruusua oli myös mukava kokemus Kuopion viinijuhlilla: teini-ikäni palvonnankohteet soittivat niin iloisella, rennolla ja hyvällä meiningillä. Nightwish oli aika päräyttävä kokemus Kuopiorokissa: hittikimara, pyrotekniikkaa, komeat valot, konfettisade, ilotulitus, ooh!

Nyt ruotsalaispoppari Jonathan Johansson hallitsee kodin äänimaailmaa. Jätte kiva!

Oho, kesä meni jo

Hyvin pyyhkii, Vickan o Daaniel!

Siskoille kiitos tuliaisista jätteisolta kirkolta!

Uusi vihreä

Kirppikseltä löytyi jalkalamppu, sellaista onkin vähän kaivattu lukulampuksi! Jee! Vaikka kesähän tässä on koko ajan lähempänä ja valo kasvaa :)

Sinkut juhlivat öisin

Tästä se ajatus sitten lähti

Konjakkia ja kynsilakkaa

...ja heräävät sunnuntaisin silti lähes ihmisten aikaan lenkille, juovat litran kahvia, paistavat munia ja pekonia joka tapauksessa kahden hengen annoksen, lukevat kasan lehtiä, katsovat hömppää ja siivoilevat hiljakseen itsensä ja juhlan jäljet.

Tanssikengät

Aamiainen, ensimmäinen kattaus noin klo 05.45

Aamiainen, toinen kattaus, klo 12

Mikäs tässä

Aamiainen, kolmas kattaus, klo 13

 

Pieniä palkintoja

Kovia kokenut erikoispalkintopokaali huvittaa jotenkin. Mistä lie lajista aikoinaan myönnetty.

Löysin tänään kauan kaivatun latauspiuhan kameraan. Se on ollut KOKO AJAN silmieni edessä ja erittäin näkyvillä, vaan enpä silti nähnyt sitä! Mystinen ja todella looginen säilytyspaikka oli sängyn vieressä olevilla bambutikkailla pikkulampun vieressä. Joka ilta sytytän sen pikkulampun ja nyt kun tarkemmin ajattelee, niin olen siirtänyt kyseistä piuhanpätkää mm. tikkailta pöydälle ajattelematta yhtään, että tämä johto on ollut "hukassa".

Tuleeko ikä yksin? No ei tule.

Erikoispalkinto Pieksämäen Fidalta maksoi euron, pikkuinen lasikupu Varkauden Fidalta 50 senttiä.

Sohvani on linnani

Olisi kai kannattanut silittää päällynen ennen asentamista, mutta antaa olla. Ikean Ektorp on ollut toistaiseksi oikein mukava. Neljästä koenukkujasta yksi on kaivannut lisäpetaria, muut ovat sanoneet hyväksi nukkua.

Mustia kesähaaveita

HD Sportster, kuva designspiration.net.

Ford Mustang, kuva 3dblasphemy.com.

Kesämenopelihän se on mielessä! Hirveä pyöräkuume! Tai autokin olisi kiva!

Mulla ei ole autoa ollenkaan, yksi kappale vanhaa moottoripyörää löytyy kyllä. Kesäisin on paljon kaikenlaisia kivoja menoja, ja julkisilla on hieman hankala kulkea joka niemennokkaan. Pyöräni on vuodelta 1971, joten se ei sovi ihan kaikkeen matka-ajoon.




Vakavassa harkinnassa on myös jokin vanhempi auto, ehkä jopa avoauto. Siinä voi tukka hulmuta vapaasti ja kirppiksillekin uskaltaa pysähtyä, jos jotain jännää sattuu löytymään.

Sleeping beast

Oho. Lampunjohtojen muovisuojus on taas tippunut, näin sitä sokeutuu ja huomaa vasta kuvista, että tarttis tehdä jotain! Esimerkiksi kiristää kunnolla ruuvia suojuksesta.

Yläkuvassa vasemmalla on keskeneräinen vaatehuone, nyt se on romuvarasto.

Violetteja seiniä en ole katunut päivääkään. Väri muuttuu violetista harmaaseen hieman valon mukaan.

Kotiliesi

Aikamoista arjen luksusta paistaa ja keittää kaikenlaista! Elin lokakuusta tammikuun puoliväliin ilman uunia ja kotilieden lämpöä.

Hellaksi otin lopulta Rosenlewin, joka on kait siis Electroluxin halvempi versio. Minua on peloteltu suunnilleen kaikista kodinkonemerkeistä, että miten paskoja ne ovat. Kuikuilin saamieni vinkkien mukaisesti kaupoissa kaikenlaisia todella hienoja ja pitkälti yli tonnin maksavia helloja. Niissä oli vain yksi mutta, ne kaikki olivat minulle hieman liian hienoa tekniikkaa eli kosketusnäppäimillä varustettuja. Nuo tavalliset pyöriteltävät säätönamikat näyttävät paremmilta minun keittiössä, ja tällainen yksinkertainen kokki tajuaa paremmin, mikä levy on päällä. 


Elican noin 30 senttiä leveän liesituulettimen löysin noin 300 eurolla netistä etelälahden toiselta puolen. Toimitus oli nopea ja laite pöhisee hyvin.

Keittiöön tarvitsisi oikeastaan enää ehkä jonkin taulun tai pikkuhyllyn tuonne ruokapöydän luo tyhjälle seinälle, ehkä verhotkin.

Kirppikseltä ostettu mäntypöytä on ollut minulla kohta noin viisitoista vuotta ja melkein joka kämpässä. Sen ajattelin hioa ja maalata joksikin iloiseksi, väriehdotuksia?


Pottukattila on lattialla nurkassa, koska viileäkomero on jo täynnä ruokaa (ja olutta, viiniä sekä kuoharia juhlien jäljiltä, heh). Todella viileä komero näillä keleillä, piti säätää räppänää pienemmäksi!