Sisustuskärpänen

Kuten moni varmaan jo tietääkin, niin Jyväskylään avautui uusi puoti. Sisustuskärpänen tekee kierrätysmateriaaleista persoonallisia sisustusjuttuja! Tyynyt näyttävät makeilta.

Liike on Seppälässä Laukaantiellä vanhassa valkoisessa talossa, joka muistaakseni on suojelukohde. Naapurissa ovat muun muassa Tokmanni, Hoplop, SA-kauppa, Citymarket, Seppälän iso kirpputori ja omat suosikkini, teollisuusalueen Ekocenter-kirppikset. 

Muoks. Sen verran vielä ajo-ohjeita, että puoti on myyntipiste Katriinan kaupassa ja tarkempi osoite taitaa olla Sorastajantie.

Pinkki kallo

Kuva www.samirinne.fi

Pistäydyin viikonloppuna Vaajakosken Wanhalla Pajalla ja kah, silmään iskivät Sami Rinteen mukit. Minulla on ennestään musta lepakkosiipinen iso kahvimuki. Pinkissä kallomukissa oli jotain kutkuttavaa. Voisin harkita sellaisen hankkimista työmaalle. Se ei ainakaan sotkeentuisi toisten mukeihin ja olisi vaihtelua talon, kröhöm, aika kamalille mukeille. Hauska muki, parempi työnteko?


Keraamikolla oli ennen studio Jyväskylässä, mutta nykyisin hän työskentelee Helsingissä. Myyntipisteitä näkyy olevan verkon lisäksi pitkin Suomea ja maailmaa.

Tiivistetty aurinko

Äiteen kasvimaalta tuli viime syksynä hirmuinen porkkanasato. Vauhdittaakseen kellarin tyhjentymistä äippä hankki mehulingon ja ilahdutti lapsukaistaan tuliaisilla.

Kylmä porkkanamehu. Oi hyvänen aika, mikä maku, sellainen raikas ja makea.

Näin vaalien alla joku voisi luvata lisäävänsä kotimaista porkkanateollisuutta ja tarjoavansa päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, bingoissa ja vaikkapa aamubusseissa tuoretta porkkanamehua. Suomalaiset näkisivät paremmin pimeässä talvessa, ruskettuisivat kesällä ja hymyilisivät enemmän. Luulin mehulingon olevan kaapissa homehtuva turhake, mutta sehän onkin maailman fiksuimpia keksintöjä! 

Fiat lux

Ja valkeus tuli, HURRAA-huuto pitkille miehille ja isoille tikkaille!

Olin tammikuusta alkaen ilman kattovaloja. Iltaisin töistä tullessa huomasi (ilolla), miten valon määrä pidentyy päivä päivältä...koko ajan kesää kohti mennään! Mutta silti on ihan kiva, että kotiin saapuessa ei tarvitse kaivella laukusta taskulamppua tai syöksyä keittiön tai veskin valokatkaisimelle. 


Yki Nummen Lokki minulla oli ennestään. Hankin vähän aikaa sitten kaveriksi Nummen Kuplat ja tuollaisen pallolampun, josta tulee päivisin mieleen kansakoulu, iltaisin täysikuu.
 

Mööpelileikki

Iltaisin on hauska kuntoilla kevään hittilajin tahtiin. Sen nimi on mööpelileikki. Siinä tyhjennetään lipastot ja kaapit, raahataan huonekaluja ympäriinsä, täytetään lipastot ja kaapit...ja huomataan, ettei huonekalujärjestys miellytä vieläkään. Sori vaan, alakerran naapuri.

Vaihdoin työpöydän ranskalaisen parvekkeen edestä seinän viereen. Paikka olisi muuten ihan hyvä tuossa noin, mutta pöytä jää seinästä varttimetrin päähän, mikä on ärsyttävän iso rako. Pienestä se olisi kiinni, mutta patterin säätönamikka on juuri hilkun verran liian iso. Minkä ihmeen takia ne säätönamikat ovat niin isoja? En viitsisi runnoa pöytää enkä patteria.

 

Ostin joskus joutsalaisesta pikkuputiikista yrittäjän itsetekemän kaulakorun, jota en ole kuitenkaan osannut käyttää. Meneehän se noinkin, työpöydän avaimenperänä.

Kiinalipasto vaihtoi paikkaa työpäydän kanssa ja on nyt siis ranskalaisen parvekkeen kohdalla. Mutta kun ei oikein hyvä noinkaan. Ronttaan lipaston ehkä kesäksi varastoon, että saan parvekkeen oven helposti auki.

Hetkiä-verho näyttää kuvassa jotenkin niin pienelle. Vanhassa kämpässä se tuntui täyttävän koko seinän. Pitänee iskeä kangas kehyksiin ja ripustaa tauluksi. Työpöydän yllä olisi tilaa, eikö totta?

Kevätpörriäinen

Ensimmäinen kärpänen. Diapaussi elikäs lepotila on ohi ja kevät tulee! Tänään näkyi jo pajunkissoja.

Kukkia ja tv-päivällinen

Sain lahjaksi kivat Muurlan tuikkujalat.

Kiinanruusun uudet lehdet...

Uusi tv! Jee! Ainakin aluksi se on kaapissa.